Miten huomioida etninen tausta ja sukupuoli kuvailutulkkauksessa tai kuvien tekstivastineissa? Yksinkertainen vastaus kysymykseen on, ettei siihen ole olemassa yksiselitteistä ohjenuoraa. Asiaa on syytä tarkastella eri näkökulmista. 

Millaisen kuvailun kirjoittaisit tämän artikkelin kuvaan alt-tekstiksi? Löydät minun luoman tekstivastineen tämän artikkelin lopusta.

Kaikilla on sama tavoite – tehdä parhaansa

Tulkkeen ja alt-tekstien sanavalinnat puhututtavat tulkkikentällä ja saavutettavuusympyröissä kovasti. Yleispätevää ohjetta mitä pitää tai saa tulkata ei ainakaan vielä ole olemassa, mutta mielipiteitä ja ajatuksia riittää laidasta laitaan. Jokainen tulkki, asiakas ja alt-tekstien kirjoittaja on erilainen erilaisine ajatuksineen.

Kaikkia kuitenkin varmasti yhdistää se, että halutaan kuvailla hyvin ja onnistuneesti niin, että asiakas saa tarvitsemansa tai haluamansa tiedon eikä kukaan koe tulleensa loukatuksi tai huonossa valossa kategorioiduksi mihinkään laatikkoon. Etninen tausta ja sukupuoli kuvailutulkkauksessa ovat tulenarkoja aiheita, mutta jossain määrin ne täytyy näkyä ja kuulua myös tulkkeessa korrektilla tavalla.

Tiedätkö mitä on kuvailutulkkaus? Kuvailutulkkaus pähkinänkuoressa -artikkelista saat vastauksen nopeasti.

Voiko kuvailutulkata ilman kuvailua?

Ajatellaan, että olet kuvailutulkkina näkövammaiselle tai viittomakielen tulkkina kuurosokealle. Saavutte tilaan, jossa asiakas haluaa tietää ketä ja minkä näköisiä ihmisiä on paikalla. 

Miten tulkkaat, jotta välität tiedon asiakkaallesi loukkaamatta kuitenkaan ketään kuvailtavaa ihmistä?

Sanotko, että yleisössä on

• miehiä, naisia vai henkilöitä?
• äitejä ja isiä, tyttöjä ja poikia?
• vanhempia ja lapsia? vai varhaisnuoria?
• vanhuksia vai ikääntyneitä?
• tummaihoisia?
• tummahkopiirteisiä?
• valkoisia?
• aasialaisia?
• lihavia?
• keskipainoisia?
• laihoja?
• pitkiä?
• keskipitkiä?
• lyhyitä?

Voiko ihmisiä kuvailla, jos ei voi käyttää kuvailevia sanoja? Voiko kuvailutulkata ilman kuvailua? Saako kaikkia tilassa olevia ihmisiä kuvailla vai pelkästään esiintyjää?

On täysin eri asia kuvailla sokealle, onko tilassa 15 naista, joista kolmella on päässään burka, yksi on kalju pilottitakissa ja kahdella muhkea afrotukka sekä tumma iho KUIN sanoa, että tilassa on 15 erinäköistä henkilöä.

Tilanne vaikuttaa tulkkeeseen

Joku näkövammainen on joskus sanonut, että jos esimerkiksi luennoitsija on suostunut menemään yleisön eteen, hänen on kestettävä ulkonäkönsä kuvailu. Mahtaisiko joku jäädä tällaisessa tapauksessa pois esimerkiksi paneelikeskustelusta, jos olisi joukon ainoa kurdi tai ei kokisi olevansa mies eikä nainen?

Sanavalinnat voivat olla joskus myös tilannesidonnaisia. Ehkäpä sirkusyleisön sukupuolijakauma ei aina ole olennainen asia kuvailutulkattavaksi. Toisaalta eräs naispuolinen näkövammainen kerran sanoi, että mennessään yökerhoon hän haluaa tietää, onko paikalla miehiä.

Kuvailutulkki on asiakkaan silmät

Olemme menossa kohti maailmaa, jossa jokainen on samanarvoinen ja tasavertainen olipa sukupuoli, nimi, iho, hiukset, pukeutuminen, kehonmuodot, kasvonpiirteet tai ryppyjen määrä mikä tahansa. Ulkoisten tekijöiden ei pitäisi enää tulevaisuudessa määrittää ketään tai mitään.

Silti näkövammaisilla täytyy olla oikeus ”nähdä” tulkkien kautta. Jos kaikki ihmisten piirteet suodatetaan ja jätetään tulkkaamatta, näkövammaisten asiakkaiden yhdenvertaisuus ei toteudu. Tulkin tehtävä on olla näkövammaisen asiakkaan silmät ja valikoida visuaalisesta ympäristöstä asiakkaalle merkitykselliset asiat kuvailtavaksi.

Asiakkaan tunteminen auttaa tulkkia 

Asiakaslähtöisyys nousee kuvailutulkkauksessa ensiarvoisen tärkeään asemaan. Mitä paremmin tulkki tuntee asiakkaansa, sitä paremmin hän tuntee myös asiakkaan kuvailutoiveet. Ihmisten monimuotoinen kuvailu onkin hiukan helpompaa henkilökohtaisesti yhdelle ihmiselle kuin yleistulkkaus isolle joukolle.

Ihmisten kuvailu ei ole yksinkertainen asia myöskään tekstivastineissa eli alt-teksteissä tai videoissa, koska tulkkeen vastaanottaja on tuntematon. Videoissa ja elokuvissa tulkki voi kääntyä tilaajan, esim. elokuvantekijöiden puoleen sanavalinnoissa. Alt-teksteissä organisaatio voi linjata millaisia sanavalintoja yhteisesti käytetään ja ohjeistaa niiden mukaan henkilökuntaansa kirjoitustöissään.

Artikkelin kuvan alt-teksti

Tämän artikkelin alt-tekstiä pohdin pitkään mielessäni. Mietin, mikä kuvassa kiinnittää huomioni nopealla vilkaisulla. Lopulta päädyin seuraavaan tekstivastineeseen:

“Neljä ihmistä nauravat rivissä seinään ja toisiinsa nojaillen. Oikeassa laidassa seisova on muita pidempi ja pulleampi. Keskellä muita tummempi nainen pitää kädellään kiinni joukon yläpuolella kulkevasta puutangosta. Tunnelma on riemukas.”

Lähteenä artikkelissa on käytetty tietoja ja oppeja, jotka on saatu käytännön tulkkaustyöstä, asiakaskommenteista, Näkövammaisten Kulttuuripalvelun, Keski-Suomen Näkövammaisten ja Näkövammaisten Liiton järjestämistä koulutuksista sekä webinaareista, kuvailutulkkauskouluttaja Riitta Lahtisen koulutuksista sekä Humanistisen Ammattikorkeakoulun nelivuotisesta tulkkikoulutuksesta.

Jos tarvitset koulutettua ja ammattitaitoista kuvailutulkkia videoidesi kuvailutulkkauksiin, Kaiku Kommunikaatio auttaa sinua mielellään. Kirjoitan myös copywriting-tekstejä ja artikkeleja saavutettavuusdirektiivi huomioiden, myös selkokielellä. Ota yhteyttä niin jutellaan lisää: emmi@kaikukommunikaatio.fi.